feeling explosion

9/10 osa teinibloggaajista skippaa tän tekstin, (ehkä ihan hyvä etten saa turpaan taas twisted ajatusten takia) koska postauksessa ei ole kuvia tai päivän asuja. Tai siksi, koska en leiki tunnollista lukiolaista ja kirjoita kirjakielellä. Anyways. Oon tässä pari viikkoo ollut astetta parempi optimisti, elämä on hymyillyt ja mikään aiemmin elämän kaatanut asia ei oikeestaan oo edes kiinnostanut mua. MUTTA NYT, on taas tunteet yksityiselämän takia pinnassa ja pakko päästä rageemaan.  Tää vähentää mun failauksia ihmissuhteiden kanssa, purkaan aggression tänne, enkä ihmisiin.  Äkilliset mielentilanvaihtelut on vaan yleinen piirre mussa. That's why I'm forever alone. Ekaa kertaa kuitenkaan mun paska olo ei liity ihmissuhteisiin. Eli suunnitelma on se, että keskityn rageemaan tai oikeestaan, ilmaisemaan sivistyneesti mielipiteeni (:DDDDDD) muista asioista, enkä siitä mikä mua oikeesti tällä hetkellä saa sekoamaan ja käyttäytymään ei söpösti

Now take a sip and let the show begin.

-Asking Alexandria

Ensinnäkin. 2000-luvun ylpeydet, Älypuhelimet. Jotain niin neroa ja ilman niitä nuori tekee sosiaalisen itsemurhan. Eli tosiaan, luovuin mun kaikki reissut käyneestä puhelimesta ja ostin uuden puhelimen, koska rahatilanne parani. (Ja siksi, koska porukat eivät osta minulle 500e puhelinta tosta vaan, eikä ajokorttia ja 10 000 000e autoa sormia napsauttamalla jotta pääsen seuraavana päivänä huutelemaan siitä koulussa.............. huh. No ok, selvää kateutta, mut en mä varmaan edes kehtaisi pyytää porukoilta mitään tollasta. Oon melkein 18v ja pikkuhiljaa kustannettava omat kulut... anyways) No, kaikki alkoi siitä, kun aloin vaihtamaan liittymää. Vaihdon päivä tuli, entinen liittymäni lähettää viestin "liittymänne ei ole käytössä." ja sitten laitan uuden SIM-kortin puhelimeen ja tekstiksi tulee uudelleen "VIRHEELLINEN SIM-KORTTI" eli nyt mulla ei oo puhelinta ja onnistuin failaamaan kaksi liittymää. Muutenkin asun täällä metsän keskellä kaukana mistään sivistyksestä tai ihmisistä ja nyt mun puhelin ottaa sopimuksen irti. GREAT. Varma tapa kuolla masentuneisuuteen ja tylsyyteen. again. Mutta siis, se ei ollut se asia. Sosiaalisessa mediassa on ollut kauheesti juttua nyt siitä, pitäisikö puhelimen käyttö tunnilla perua. Rehellisesti sanottuna, mua ei voi pätkääkään kiinnostaa. Mutta järki käteen, ei siellä tunnilla oikeesti kukaan keskity, koska kokoajan itsekin tekstaan ja oon netissä. Että ihan hyvä vaan, jos kiellettäisiin. Onhan se nyt vähän kivikautista, mutta c'moon teinit, eiköhän me selvitä. Lukio on muutenkin vapaaehtoista, eikä siellä tunneilla tosiaan tarvitse hengata väkisin. Voin ihan hyvin lähteä menemään, jos ei kiinnosta. Joskus tuntuu, että me eletään jossain niin nolossa maailmassa, kukaan ei enää tee mitään itse eikä kiinnostu mistään. Ihmisten kanssa yrittää puhua, mutta vähän vaikeaa kun jokainen, itse mukaan lukien on nenä kiinni puhelimen ruudussa.

Toinen asia myös vituttaa suunnattomasti. Ja tästä saan turpiini niin varmasti. Pelkästään non-kaupunkilaiset pystyy samaistumaan tähän tunteeseen. Enkä nyt yleistä tässäkään asiassa yhtään ketään. Mutta, oon aina sanonut, että jotenkin kun mennään etelään päin ja kohti suurempia kaupunkeja tai kun vaihdetaan jopa maata, ihmiset on sosiaalisempia. Ja onhan se osittain tottakin. Mutta, onko kaupunkilaisten pakko tulla silti maailman ällöttävimmällä ja itserakkaimmalla asenteelle tänne kerskumaan siitä, että täällä ei ole kertakaikkiaan mitään tai että kaikki on vaan niin pientä. Ajattelin pari kertaa itsekseni, että kyllä jooo... 18 pitkää vuotta tulee pian täyteen täällä, enköhän mä ihan hyvin tiedä, että täällä on kaikki nyt vähän pienempää, kuin pääkaupunkiseudulla. Mutta c'moon, ei se nyt tee ihmisestä mitenkään sivistymätöntä tai huonompaa? Eräs henkilö taas sano mulle, että jos vihaan oikeesti tätä paikkaa niin paljon, miksen vaan ota hatkoja ja lähe? Ei täältä nyt vaan noin lähdetä. Tai tottakai spontaani pakoreissu aina onnistuu, mutta usein se kaatuu rahanpuutteeseen. Ainoo realistinen vaihtoehto huom. mulle on opiskella ja sitä kautta päästä helvettiin täältä. Ja sitten dissataan vielä minkä kerkeää, kun yrittää oikeesti käydä sen viisi päivää, tosin useasti vain 3 päivää koulussa, eikä vedä seitsemän päivää viikossa övereitä. Ei sitäkään nyt aina jaksa. En mä erityisesti koulussa istumisesta todellakaan pidä, mutta se on vaan välikeino. Ihmiset vois edes yrittää ymmärtää? :)

Ja nyt asia, mikä vituttaa äärittömän paljon. Oon pian jo unohtanut alkuperäisen asian, miks olin juoksemassa sillalta alas tai ampumassa ihmisiä. Ja tosiaan, nää mun läpät "ammun shotgunilla päähän" on vaan mun kuuluisaa twisted huumoria, mitä jotkut eivät ymmärrä. Emmä jaksa ottaa kaikkea niin tosissani. Mutta tää asia on oikeesti vakava juttu. Harvinaista, että mun suusta tulee diippiä shittiä. Ladies and gentlemen, I give you.....body weight. Joka tytön unelma puheenaihe. Oikeesti, kuntoilu, terveellinen ruokavalio ja muu  shitti on tosi kivaa, kun siihen jää riippuvaiseksi. Käyn ihan säännöllisesti salilla, tappolenkeillä (tapetaan itseä siihen pisteeseen ettei jalat kanna. Tosin mä oon siinä pisteessä jo 2min treenin jälkeen..) ja joskus paastoan. Tosiaan mitään hyötyä mun urheilusta ei ole, koska syön ja JUON perinteisen suomalaisen miehen tavoilla. Mutta emmä tee sitä sen takia, että saavuttaisin jonkun tietyn painon. Onhan se kiva, jos joskus, no edes vittu kerran vuodessa, sais sen pari kiloa pois, mutta mä en ainakaan jaksa ilman liikuntaa. Mun pää hajoo, kaikki maailman demonit alkaa hurraa mun päässä -> masentuneisuus, check! 

ANYWAYYS, puhun nyt siitä, kun painosta arvostellaan niin hirveesti nykyään ajattelematta vaikutusta kuulijaan. Esimerkiksi jotkut astetta pahimmat dickheadit tykkäävät vain pienistä, söpöistä tytöistä ja eikä siinä mitään. Jokaisella on omat makunsa. Mutta, onko pakko arvostella muita, vaikka se joku muu ei edes ole tyyppiäsi? Paino on muutenkin tosi monella tytöllä tosi arka aihe. Jatkuvasti törmää ihmisiin, ketkä ovat ruskettuneita, parempi kuntoisia ja laihempia. Mä ainakin oon aina käynyt jäätävää sotaa mun painon kanssa ja siitä on jotenkin tullut ehkä jopa liiankin tärkeä arvo mulle. Mut se, että joku tyttöporukka tai jätkä sanoisi mulle, että voisit laihduttaa pari kiloa, sais mut ja monet muut tytöt varmaan paastoamaan viikon putkeen. Ja mun mielestä oon ihan normaalipainoinen, mutta muodokas. No ok, mun ei näiden "lääketieteellisien tilastojen" mukaan pitäisi painaa kuin joku varmaan 25kg, koska 163cm ♥ Mutta nyt ei puhuttukaan musta vaan siitä, miten jotkut ihmiset vähättelevät ihan hirveän paljon, jos painaa enemmän kuin 50-55kg. Mun mielestä, jos ihminen on onnellinen normaali - tai vaikka ylipainoisena, ei muiden ihmisten pitäisi siihen puuttua. Keskittyisi mielummin niihin proteiinipatukoiden ja pirtelöiden kalorimäärän laskemisiin. (Niissäkään ei oikeesti oo mitään vikaa, ihan loistavia :DDD) Meillä on velvollisuus tietenkin huomauttaa, jos esim. lapsesi paino alkaa olla 150kg, mutta myös velvollisuus antaa ihmisen elää omaa elämäänsä. Kiitti moi. Helpotti vähäsen.

It only takes a second for you to call a girl fat and she will starve herself for the rest of her life.

Ja ainiin, varma tapa saada lopuks turpaan. Eli kaikki nää lauseet "sinkkuus todistaa sen, että pystyt elämään elämääsi itsenäisesti ja riippumatta kenestäkään toisesta" yms. shitti, saattaa olla totta, mutta mun mielestä, syynä on se, että kukaan ei oikeesti pidä susta, oot itsepäinen dickhead, joka satuttaa ihmisiä tylsyyttään ja kuolet yksin tai kolmensadan kissan kanssa, just like me. Twisted huumori on paras ja kalja? Have a crazy weekend!

♥Katieveliina